Kylän historia

Valkjärven kylän synty ajoittuu ajalle, jolloin ruotsalaiset alkoivat asuttaa Vantaanjoen laaksoja. Samoihin aikoihin Hämeestä muutti väkeä Valkjärven alueelle asettuen asumaan järven pohjoisrannan läntisille rinteille. Aleksis Kivi aikanaan kirjoittikin Jukolan talosta eteläisessä Hämeessä.

Valkjärvi kuului 1400-luvulta lähtien Lepsämän ja Klaukkalan kanssa Helsingin pitäjään vanhoissa maakirjoissa mainitun Nurmijärven alueen hallinnollisen jaon mukaan.

Valkjärvelle syntyi neljän kantatilan pieni kyläyhteisö, jossa asutus ja rakennukset muodostuivat hyvin tiiviiksi kokonaisuudeksi. Järven viljavat rantaniityt raivattiin pelloiksi. Tiloille annettiin nimiksi Soltti, Pöyhä, Puokka ja Heikkilä. Kantatilat työllistivät paljon renkejä, piikoja ja torppareita, joista muodostui kylän torppariasutus.

Yleinen kulkuyhteys Lopelta ja muualta eteläisestä Hämeestä Helsinkiin muodostui 1800- luvulla Valkjärven sivuitse tuoden mukanaan myös uusia vakinaisia asukkaita.

Nurmijärven eteläisten osien kauppapuutarhojen ja maatilojen elintarviketuotannolla oli suuri merkitys Helsingin kasvavan väestön ruokkimisessa. Tuotteita toimitettiin päivittäin markkinoille ja näin Valkjärven asukkaat saivat työtä omalta paikkakunnaltaan. 1900-luvun alussa Helsinkiin alkoi muodostua teollisuutta, jolloin työvoimaa tarvittiin myös ympäristökunnista. Sotien jälkeen Valkjärventietä alkoi kulkea säännöllinen linja-autoliikenne Pitäjänmäen kautta Helsinkiin. Vieläkin vanhemmat ihmiset puhuvat ”romppasen autosta”, joka tarkoitti nyttemmin lakkautettua linja-autovuoroa Nurmijärveltä Pitäjänmäen Strömbergin tehtaalle.

Kylän kasvaessa Valkjärvelle perustettiin kansakoulu vuonna 1923. Koulu jakaa sivistystä lapsille vielä nykyisinkin ja on myös tärkeä kyläläisten tapaamis- ja harrastepaikka. Kylän pohjoispäähän, Kuhakoskeen, rakennettiin sähkövoimalaitos, josta valaistussähköä jaettiin rajoitetusti myös Valkjärven talouksiin. Puhelinlangat saavuttivat kylämme 1930-luvulla, puhelinkeskus sijaitsi Perttulan kylässä. Sotien jälkeen perustettiin Soltinmäelle kauppapuoti, josta sai myös postin palvelut. Kylän palvelut, kulkuyhteydet ja muu infrastruktuuri kehittyi aimo harppauksin sotavuosien jälkeen. Valkjärven asukasluku kasvoi voimakkaasti siirtokarjalaisten tultua kylään.

Pääkaupunkilaisten vaurastuttua loma-asutusta alkoi muodostua Valkjärvelle. Huviloita rakennettiin järven rannan lisäksi muualle ympäristöön. Nyttemmin iso osa alkuperäisestä mökkiasutuksesta on korvautunut vakituisella asutuksella.